Historiikki

Kuva: Arto Stenberg

Helluntaiherätyksen historia ja oppi

Helluntaiherätyksen tarkkaa syntymäaikaa ja paikkaa on mahdoton määritellä. Ei ole mitään oppi-isää, jonka ympärille herätysliike olisi syntynyt. Ihmiset ovat aina olleet taipuvaisia palvomaan ”pyhiä paikkoja ja ihmisiä”. Usein palvonnan keskipiste, Jeesus Kristus, jää varjoon.

Yksi kiintopiste herätyksen syntyyn on viime vuosisadan alku ja v. 1900 puhjennut karismaattinen Pyhän Hengen toiminta pienen raamattukoulun oppilaiden keskuudessa Kansasin Topekassa. Toinen mahdollinen kiintopiste on v. 1906 ja Azusa-kadun herätys Los Angelesissa. Vanhat kirkkokunnat suhtautuivat opetukseen Pyhän Hengen kasteesta ja armolahjojen toiminnasta ilmiöineen kielteisesti. Ennen pitkää syntyikin erillinen herätysliike seurakuntineen. Vastustuksesta huolimatta helluntaiherätys kasvoi viime vuosisadalla maailman suurimmaksi protestanttiseksi yhteisöksi. Nykyisin klassisia helluntailaisia lasketaan olevan maailmassa n. 267 miljoonaa (Synan-Barret, 2000).

Karismaattisuus on viime vuosikymmeninä voittanut alaa myös muissa kirkkokunnissa. Klassisten helluntailaisten ja muihin kristillisiin kirkkoihin ja seurakuntiin kuuluvien karismaattisten ”uushelluntailaisten” määräksi maailmassa arvioidaankin nykyään yli 500 miljoonaa.

Helluntaiherätyksen tulo Suomeen

Ensimmäiset helluntaitilaisuudet Suomessa pidettiin syksyllä 1911 norjalaisen pastori T.B. Barratin vieraillessa Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Viipurissa. Suomalaisen helluntaityön pioneereja oli lehtimiehenä tunnettu ”provastin” poika ja kirjailija Juhani Ahon veli Pekka Brofeld. Hänellä oli alkuaikoina merkittävä osuus Ristin Voitto -lehden julkaisemisessa. Lehti on edelleen helluntaiseurakuntien pääjulkaisu.

Helluntaiseurakunta Hämeenlinnaan

Hämeenlinnan työn alkuun liittyy valokuvaaja Ester Harkio. Aluksi tilaisuuksia pidettiin hänen kodissaan. Myöhemmin kokoonnuttiin raittiustalolla ja monissa tilapäissuojissa. Seurakunnan perustamisjuhla oli 30.8.1929 Palokunnantalolla. Uuteen yhteisöön liittyi parikymmentä uskovana kastettua jäsentä. V. 1950 seurakunta osti Turuntie 12 kiinteistön, johon saneerattiin toimitalo noin 200 hengen kirkkosaleineen. Pian seurakuntalaisten kotoisasti ”Puusaalemiksi” nimeämät tilat kävivät ahtaiksi. Vireille laitettiin rohkeasti uuden kirkon rakennushankkeet samalle tontille. Rakennustyöt tehtiin suurelta osin talkootyönä. Nykyisen temppelin vihkiäisjuhlaa vietettiin 20.1.1963. Kiinteistössä on seurakunnan jäsenmäärää vastaava n. 500 hengen kirkkosali oheistiloineen.

Herätysliikkeen levinneisyys Suomessa

Helluntaiseurakuntien jäseniä Suomessa on noin 47 000 ja seurakuntia 264. Seurakuntien lähipiirissä on lukuisia joukko lapsia ja muita perheenjäseniä, jotka eivät ole tehneet uskonratkaisua ja ottaneet kastetta. Seurakunnat ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti itsenäisiä. Hämeenlinnan Saalem-seurakunnasta on itsenäistynyt omaksi seurakunnakseen Hattulan helluntaiseurakunta v. 1987 ja v. 2003 Janakkalan helluntaiseurakunta. Seurakuntia johtavat vanhimmat ja seurakunnan pastori/pastorit.